Kausiennakko 2016: PK-35 Vantaa

Logo: Wikipedia

Täksi kaudeksi liigaan nousseella seuralla on värikäs historia, jota voidaan seurata aina Viipuriin ennen jatkosotaa. Sieltä tie on kulkenut erinäisiin Pohjois-Helsingin kaupunginosiin, kunnes kaudeksi 2009 miesten ja naisten edustusjoukkueet päättivät erkaantua emoseurasta ja muuttaa Myyrmäkeen. Seuranneet seitsemän kautta PK-35 Vantaan nimellä nykyisin kulkeva joukkue pelasi Ykkösessä, kunnes viime syksynä KTP:n päihittäminen nousukarsinnoissa johti nousuun pääsarjatasolle.

Vantaalle siirtymistä motivoi paitsi paremmat olosuhteet, myös pyrkimys laajentaa kannatuspohjaa. Myyrmäen jalkapallostadion onkin varmasti Pukinmäen liikuntapuistoa mukavampi paikka pelata ja katsoa jalkapalloa. Yleisömäärien suhteen nousua ei ole kuitenkaan tapahtunut, kun helsinkiläiset eivät enää eivätkä vantaalaiset vielä ole joukkueesta kiinnostuneet. PK:lla on kuitenkin liigan värikkäin valmentaja ja kentällä liuta taitavia mutta temperamenttisia pelaajia, joten neutraalista näkökulmasta se on hyvinkin mielenkiintoinen seurattava.

Mielenkiintoista on meno PK:n kulisseissakin. Seuran osakkaista löytyy päävalmentaja Shefki Kuqin ja ykköshyökkäjä/urheilutoimenjohtaja Pablo Couñagon nimien lisäksi nyt myös Jaajo Linnonmaan ja Ville Pusan kaltaisia julkkisomistajia. Kentällä Myyrmäessä tullaan näkemään iloista, lyhytsyöttöpeliin perustuvaa hyökkäämistä, mutta puolustuksen tason riittäminen on suuri kysymysmerkki. Hermokontrollin pettämisestä johtuvilta ylilyönneiltäkään tuskin vältytään.

Maalivahdit

Pitkäaikainen ykkösmaalivahti, joukkueen viimein liigaan torjunut Miikka Häkkinen siirtyi ilmeisesti siviilielämän kiireiden vuoksi Kakkosen KäPaan, jättäen melkoisen aukon täytettäväksi. Tilalle saapui PS Kemistä Daniel Kollar. Shefkille tuttu mies kauden 2014 Hongasta, joten ehkä siellä tiedetään mitä saadaan. Nuorella miehellä on tietysti vielä kehittymisen varaa, mutta ennalta kyseessä on yksi liigan heikommista ykkösmaalivahdeista. 17-vuotiaalla Samu Volotisella ei vielä kovista miesten peleistä kokemusta ole.

Puolustus

Eittämättä tärkein mies puolustuksessa on toppari Kim Raimi. Joukkueen kapteeni on ainoana edustanut sitä koko Vantaa-ajan. Isokokoinen ja vahva puolustaja, mutta pystyy myös kelvolliseen pelinavaamiseen. Aiemmin keskikentällä pelannut Konsta Rasimus siirtyi viime kauden lopulla toppariksi ja keräsi esityksistään paljon kehuja. Siinä vantaalaisilla on keskimääräistä parempi pallollinen topparipari. Kolmantena vaihtoehtona on Kosta Manev, joka esiintyi viime kaudella paljon myös vasempana pakkina.

Tuonne vasemman laitapuolustajan tontille siirtyi syksyn karsintavastustaja KTP:n Ilari Äijälä. Tuo yli 200 liigapelillään ennen kaikkea pääsarjakokemusta joukkueeseen. Hyvät vasemman jalan keskitykset, voi pelata myös linkkinä. Toinen vaihtoehto on edellä mainittu vauhdikas Manev, joka valittiin joukkueen sisäisesti viime kauden parhaaksi pelaajaksi.

Riittävän tasoista varsinaista oikeata pakkia joukkueesta ei löydy, joten aiemmin urallaan ylempänä viihtynyt, mutta viime kaudella tuolla peluutettu Yerai Vilaboa hoitanee sen tontin. Taitava pelaaja nousee vahvasti tukemaan hyökkäyksiä ja jaksaa pitää tempoa yllä koko 90-minuuttisen ajan. Nuori Bob Diasonama on vaihtoehto, mutta epävarma sellainen.

Keskikenttä

Nuori lupaus Daniel Rantanen siirtyi HIFK:iin, mutta keskikentän ulkomaalaistungoksessa peliaika olisi saattanutkin jäädä vähiin. Keskellä tärkeässä roolissa tulee olemaan Carlos Portela. Mies rytmittää peliä, käynnistää hyvin hyökkäyksiä ja pelaa muutenkin kokonaisvaltaisesti älykkäästi. Tasapainottavassa roolissa voidaan peluuttaa myös kokenutta kosovolaista Ymer Xhaferia.

Keskikentän keskustan hyökkäävämpään rooliin on tarjolla kaksi Suomen oloihin erinomaisen taitavaa pelaajaa. Brasilialainen Lucas Kaufmann siirtyi täksi kaudeksi Ekenäs IF:n riveistä Vantaalle. Tekninen ja älykäs pelinrakentaja pystyy myös ratkomaan pelejä, kuten kaksi maalia kahdessa Liigacupin ottelussa talvella osoittaa. Yhtä lailla taidokkaaseen ja nopeaan pelinrakenteluun pystyvä on espanjalainen Mateo Míguez.

Vasemmalla laidalla pelaava, Myyrmäen Messiksi nimetty argentiinalainen Lucas Garcia on kenties taitavin koko porukasta. Uskomaton pallokontrolli yhdistettynä juonikkaisiin ratkaisuihin oli myrkkyä vastustajille Ykkösessä ja on hyvällä todennäköisyydellä sitä myös Veikkausliigassa. Ilari Äijälä on vaihtoehto, muttei sovellu yhtä hyvin yhteen vahvoja nousuja tekevän Manevin kanssa.

Oikealle laidalle yksi vaihtoehto on Jazzista siirtynyt Kevin Mombilo. Nopea pelaaja jättää rytminmuutoksellaan vastustajia jälkeen, mutta muut avut eivät ole hyvää liigatasoa. Keskikentän yleismies Marcus Heimonen pystyy paikkaamaan niin laidalla kuin keskelläkin.

Hyökkäys

Kärjessä nähdään kaksi valmentaja Kuqille hyvin tuttua pelaajaa, Pablo Couñago joka on pelikaveri jo Ipswichin ajoilta, sekä pikkuveli Njazi Kuqi. Couñago on taitava ja älykäs hyökkääjä, joka viimeistelee todella hyvin. Liike ei enää kuulu miehen vahvuuksiin, mutta paikkaa sen pelikäsityksellään. Kuqi on enemmän puhdas kärkimies, hyvä suojaamaan palloa ja vaarallinen pääpelaaja boksissa. Kärkipari soveltuu hyvin yhteen ja saattavat tehdä kovaa jälkeä Garcian, Míguezin, Vilaboan ja kumppaneiden tarjoiluista. Vaihtoehtona ovat Aleksi Ristola ja Masar Ömer, joista kumpikin on enemmän suoraviivaisia pystyynjuoksijoita, joista ei pelinrakenteluvaiheessa juuri apua ole.

Pelityyli

Shefki Kuqin alaisuudessa PK-35 Vantaan tunnetuin tavaramerkki on kaunis lyhytsyöttöpeli. Keskikentältä löytyy älykkäitä, hyvän syöttötekniikan omaavia pelaajia, jotka pystyvät pallonhallintaan useimpia liigajoukkueitakin vastaan. Laitalinkkien kaventaessa keskelle aukeaa tilaa vahvasti nouseville laitapakeille, jotka tarjoavat uusia murtautumismahdollisuuksia, mikäli vastustaja tukkii keskustan. Hyökkäyspelistään PK tunnetaan, ja se saattaa ajautua muutamaan kertaan kaudella maalintekokilpailuun.

Puolustuspeli onkin huomattavasti suurempi kysymysmerkki. Materiaali on todella kapea, eikä ensimmäisiltä vaihtoehdoiltaankaan ihan hyökkäyspään tasolla. Kim Raimin johtama linja joutuu usein koetukselle, kun varsinaiset puolustavat keskikenttäpelaajat puuttuvat.

Yhtenä mielenkiintoisena pointtina on joukkueen pelaajien ja johtohenkilöiden pään kestävyys. Liigacupissa nähtiin jo punaisia kortteja, katsomoon poistamisia ja torikokouksia. Shefki Kuqi on saanut maineen räyhääjänä, eikä asenteita miestä kohtaan ainakaan paranna nykyinen uhriksi heittäytyvän rooli. Nämä asiat ovat tuttuja vastustajillekin, mitä käy kun Mehmet Hetemaj’t ja Duarte Tammilehdot pääsevät otteillaan ihon alle?

Arvio

PK-35 Vantaan avauskokoonpano on todella laadukas etenkin hyökkäyssuuntaan. Joukkue tulee tekemään paljon maaleja ja olemaan yksi viihdyttävimmistä seurattavista. Materiaali on kuitenkin kapea, varsinkin puolustuksessa samat miehet joutuvat kovalle kuormitukselle. Joukkue kaipaisi myös kotiyleisöltä äänekkäämpää tukea kuin ennen. Vaikka pelissä pitää tunnetta ollakin, hermot pitäisi pystyä pitämään kurissa.

Veikkausliigassa marginaalit ovat pienet, ja PK-35 Vantaa on yksi niistä joukkueista, jotka taistelevat mistä vain sijoituksista välillä 5-9. Kokoonpano on liian laadukas ajautuakseen putoamistaisteluun, mutta toisaalta joidenkin tahojen mitalipuheetkin ovat vielä tässä vaiheessa turhaa haihattelua.